Kivi virrassa

Vesi auki

Kiven taakse jää hidas, pyörteilevä suvanto ja eteen hidastunut patja. Koealtaassa kirjolohi kulutti pylvään takana vain 38 % avovirran hapesta, ja kovimmassa virrassa pylvään edusta oli edullisin paikka. Suojasta kala nappaa ohi ajelehtivan ruoan.

Virrassa kalaa kannattaa etsiä kiven takaa ja edestä.

Faktat

• Kun virta osuu kiveen tai pylvääseen, sen eteen syntyy korkean paineen alue, jossa virtaus hidastuu, ja taakse hidas pyörre. Kalat käyttävät kumpaakin: edessä ne seisovat lähes ilman uintiliikkeitä, takana ilman säännöllisiä uintiliikkeitä (Liao 2007, katsaus).
• Koealtaassa noin 20-senttisten kirjolohien hapenkulutus mitattiin 5 cm:n pylvään ympärillä. Virrassa, joka kulki 3,5 kalanpituutta sekunnissa, pylvään takana seisova kala kulutti vain 38 % ja pylvään edessä seisova 64 % siitä hapesta, jonka se tarvitsi avovirrassa samalla nopeudella (Taguchi & Liao 2011, kolme kalaa).
• Kokeen kovimmassa virrassa (5 kalanpituutta sekunnissa) pylvään edusta oli edullisin paikka: siellä kului 29 % avovirran hapesta (Taguchi & Liao 2011).
• Virtavesien lohikalat valitsevat paikan, jossa ohi kulkevaa ravintoa on paljon mutta paikallaan pysyminen maksaa vähän (Fausch 1984; harjuksella Hughes & Dill 1990). Saaliin nähtyään kala syöksyy sieppaamaan sen ja palaa paikalleen (Piccolo ym. 2008).
• Kalabiologit ovat pitkään havainneet, että virtavesien kalat hakeutuvat kivien ja kaatuneiden puiden luomiin virtasuojiin (Liao 2007).

Lähteet

1. Liao 2007: A review of fish swimming mechanics and behaviour in altered flows. Philosophical Transactions of the Royal Society B 362(1487):1973–1993 · The Royal Society (full text: PMC2442850) tarkistettu 8.10.2026
2. Taguchi & Liao 2011: Rainbow trout consume less oxygen in turbulence: the energetics of swimming behaviors at different speeds. Journal of Experimental Biology 214(9):1428–1436 · The Company of Biologists (full text: PMC3076074) tarkistettu 8.10.2026
3. Fausch 1984: Profitable stream positions for salmonids: relating specific growth rate to net energy gain. Canadian Journal of Zoology 62:441–451 · Canadian Science Publishing tarkistettu 8.10.2026
4. Hughes & Dill 1990: Position choice by drift-feeding salmonids: model and test for Arctic grayling (Thymallus arcticus) in subarctic mountain streams, interior Alaska. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 47:2039–2048 · Canadian Science Publishing tarkistettu 8.10.2026
5. Piccolo, Hughes & Bryant 2008: Water velocity influences prey detection and capture by drift-feeding juvenile coho salmon (Oncorhynchus kisutch) and steelhead (Oncorhynchus mykiss irideus). Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 65:266–275 · Canadian Science Publishing tarkistettu 8.10.2026

Ei mittakaavassa: virtaus on havainnollistus, ruokailu hidastettu. Happiluvut ovat kolmen kirjolohen kokeesta.

Yleistä tietoa. Luvat ja säännöt vaihtelevat alueittain: tarkista ne aina ennen kalastusta. Kertojan ääni on tekoälyn tuottama. Lue, miten faktat tarkistetaan ja korjataan.

Lähteet tarkistettu viimeksi 8.10.2026.