Harppauskerros
Kesällä järvi kerrostuu: pinnalla on noin 20-asteista vettä, pohjalla vain 5–9-asteista, ja välissä on harppauskerros, jossa lämpötila putoaa jyrkästi. Muikun kaltaiset viileän veden kalat asettuvat sen tuntumaan, koska pinnalla on liian lämmintä ja pohjalta voi puuttua happi.
Heinäkuussa harppauskerros kannattaa etsiä.
Faktat
- Kesällä järvi kerrostuu kolmeen kerrokseen: päällä lämmin, tasalämpöinen päällysvesi, sen alla harppauskerros, jossa lämpötila laskee jyrkästi, ja pohjalla viileä alusvesi (SYKE, vesi.fi).
- Etelä-Suomen järvien kesämittauksissa (heinäkuu 1985, elokuu 1997 ja 2003) pintavesi oli 17,7–21,6- ja syvä vesi 4,4–9,1-asteista (Virta & Elo 2011).
- Harppauskerroksen syvyys riippuu järven koosta, tuulesta ja veden väristä. Pienissä metsälammissa se oli 2–4 metrissä, 0,4–14 neliökilometrin järvissä noin 5,5–9,4 metrissä, esimerkiksi Ormajärvellä 7 ja Pääjärvellä 9,4 metrissä (Virta & Elo 2011). Suurilla selillä, kuten Konnevedellä, pintakerros ulottuu kesällä usein jopa 20 metriin (Noori ym. 2023).
- Kerrosten välinen vesi ei juurikaan vaihdu, joten alusvesi ei saa happea pinnalta, ja sinne voi kehittyä happivajausta; pienissä humusjärvissä alusvesi voi olla hapeton koko kesän (SYKE; Forsius ym. 2010).
- Monet lohikalat viihtyvät parhaiten 10–16-asteisessa vedessä (SYKE). Saksalaisessa Stechlinjärvessä muikku oleskeli kerrostuneisuuden aikaan heti harppauskerroksen alla noin 6,5–9-asteisessa vedessä (Mehner ym. 2010). Viileän veden kalojen elintilaa kaventaa loppukesällä lämpö ylhäältä ja happivaje alhaalta (Jacobson ym. 2010).
- Ahven ja kuha ovat lämpimämmän veden kaloja: niiden fysiologinen optimi on noin 25 ja 27 astetta (Hokanson 1977), joten ne viihtyvät kesällä myös lämpimässä pintavedessä. Harppauskerros on tärkein viileän veden kaloille.
Lähteet
- Vesi.fi (Suomen ympäristökeskus ym.): Useissa Suomen järvissä tapahtuu täyskierto 2 kertaa vuodessa (Vesistökunnostuksen kuukauden luku, 9.2.2020) tarkistettu 8.10.2026
- Suomen ympäristökeskus SYKE: Kansalaishavaintokortit – pintaveden lämpötila ja veden happipitoisuus (vesi.fi, 11/2021) tarkistettu 8.10.2026
- Virta & Elo 2011: The Effects of Basin Dimensions on the Seasonal Depth of Thermocline and Temperature of Hypolimnion in Small Lakes (Geophysica 47(1–2):69–93) tarkistettu 8.10.2026
- Forsius ym. 2010: Physical and chemical consequences of artificially deepened thermocline in a small humic lake (Hydrology and Earth System Sciences 14:2629–2642) tarkistettu 8.10.2026
- Mehner ym. 2010: Temperature-related nocturnal vertical segregation of coexisting coregonids (Ecology of Freshwater Fish 19:408–419) tarkistettu 8.10.2026
- Jacobson, Stefan & Pereira 2010: Coldwater fish oxythermal habitat in Minnesota lakes (Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 67:2002–2013) tarkistettu 8.10.2026
- Noori ym. 2023: Multi-decadal change in summer mean water temperature in Lake Konnevesi, Finland (1984–2021) (Ecological Informatics 78:102331) tarkistettu 8.10.2026
- Hokanson 1977: Temperature Requirements of Some Percids and Adaptations to the Seasonal Temperature Cycle (Journal of the Fisheries Research Board of Canada 34:1524–1550) tarkistettu 8.10.2026
Piirros ei ole mittakaavassa: syvyys on venytetty ja kalat suurennettu. Happipisteet ovat havainnollistus.
Yleistä tietoa. Luvat ja säännöt vaihtelevat alueittain: tarkista ne aina ennen kalastusta. Kertojan ääni on tekoälyn tuottama. Lue, miten faktat tarkistetaan ja korjataan.
Käsikirjoitus
Miksi kala on kuudessa metrissä heinäkuussa? Kesällä järvi kerrostuu. Pinnalla on noin 20 astetta. Sen alla lämpötila putoaa jyrkästi: harppauskerros. Pohjalla on vain 5–9 astetta. Kerrokset eivät juuri sekoitu, joten pohjan happi voi käydä vähiin. Viileän veden kalat, kuten muikku, asettuvat väliin. Pinnalla on liian lämmintä, pohjalla voi olla liian vähän happea. Syvyys riippuu järvestä ja tuulesta. Lammessa se on parissa metrissä. Isommissa järvissä 6 ja 9 metrin välissä. Heinäkuussa harppauskerros kannattaa etsiä. Seuraa, niin näet veden alle.
Lähteet tarkistettu viimeksi 8.10.2026.